Iloisina voimme kertoa,
että konferenssiin osallistui
paljon koulukysymyksistä
kiinnostuneita ihmisiä
lähes kaikkialta Ruotsista.
Ohjelma oli yllätysnumeroa lukuunottamatta
sama kuin kutsussa. Katso liitteestä
FT, Kielineuvoston varaosastopäällikkö Paula Ehrnebo avasi konferenssin, toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi osuudessaan Suomen kielen asemasta Ruotsissa.
Ehrnebon mukaan lakiasioiden lisäksi suomen
kielen asemaan myönteisesti vaikuttava tekijä on myös merkkivuosi 1809.
Kunnat tiedottavat edelleenkin niukasti suomeksi. Pelkät lait ja määräykset eivät edistä suomen kielen säilymistä Ruotsissa, vaan suomenkielisiä palveluja tulee kaikkien ruotsinsuomalaisten vaatia asioidessaan
viranomaisten kanssa.
Paula Ehrnebo mainitsi vielä, että ruotsinsuomalainen kulttuuri on monipuolista, mutta se ei juuri näy omien piirien ulkopuolella, paitsi musiikki. Nuorten mukaan saanti on tärkeää.
Jyväskylän yliopiston professori Maisa Martin luennoi suomen opetuksesta toisena kielenä.
Taina Sampakoski esitteli etäopetusmateriaalia. Tässä näyte materiaalista Nybörjarfinska 1 Lisää aiheesta Sofia Distansin kotisivulta. Etäopetuksen kursseista myös täällä.
Dosentti, yliopistonlehtori Raija Kangassalo kertoi tekeillä olevasta HEIPPA oppimateriaalisarjasta. Sarja on tarkoitettu 3.-6. luokkalaisille ja siihen kuuluu tekstikirjat 1,2,3, työkirjat 1,2,3, opettajan opas ja kielioppi. Opettajan opas ja kielioppi julkaistaan vain verkkomateriaalina, mutta tekstikirjat ja työkirjat julkaistaan sekä kirjoina että verkossa. Kouluvirasto rahoittaa sarjan ja verkkomateriaalit julkaistaan Tema Modersmål sivuilla.
Kouluvirastolla on suunnitteilla vielä tämän sarjan lisäksi tuottaa suomenkielistä oppimateriaalia. Siis minkälaista ja mille tasolle? Mats Wennerholm ottaa kiitollisena vastaan tietoja kentän tarpeista, toivomuksista ja ideoista; osoite:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Heippa-sarjan avulla ruotsinsuomalainen oppilas oppii kieltään ja samalla hän voi tunnistaa itsensä, identiteettinsä, ruotsinsuomalaisena. Heippa pyrkii opettamaan kulttuuria, siirtämään kulttuuriperinnettä.
Yllätysvieraana konferenssissa oli Halstan Hilta, joka hauskutti lauluillaan ja kannusti meitä ponnistelemaan kielemme puolesta.
Konferenssin lopuksi oli paneelikeskustelu suomen kielen opetusta koskevista määräyksistä ja direktiiveistä. Paneeliin osallistuivat äidinkielen opettaja Juhani Vuorinen, Eila Carlsson vapaakoulujen ja RSO:n edustajana, Eeva Lyyra lukion opettajien ja Raija Kangassalo korkeakolujen edustajana.
Vuorisen laatima taulukko osoittaa tämän hetkisen tilanteen kirjavuuden eri puolella Ruotsia. Hänen dokumenttinsa löytyy tääältä. Suomen kielen opetusta koskevat direktiivit tulkitaan hyvin erilailla. Tilanne ei ole juuri muuttunut uusien määräysten myötä, vaan kunnat ja rehtorit tulkitsevat niitä edelleen "kukkaronsa" mukaan.
Konferenssin järjestänyt työryhmä otti tehtäväkseen laatia lähiaikoina Kouluvirastolle kirjelmän suomen kielen opetukseen liittyvistä kysymyksistä.
Konferenssissa oli mukava ilmapiiri ja hyvä yhteishenki. Sekä konferenssin järjestäjät että osallistujat olivat yksimielisiä siitä että kansallisen vähemmistökielen - suomen opetusta koskevia valtakunnallisia kokouksia tarvitaan jatkossakin.
