Hugo Simberg oppilaiden silmin

Muutama sana selitykseksi….
Keväällä 2000 ollessani käymässä Helsingissä jouduin lähes vahingossa Ateneumiin, jossa oli meneillään Hugo Simbergin töiden näyttely.
Olin pitänyt hänen tauluistaan ennenkin; niistä harvoista joita olin nähnyt. Nyt olin iki-ihastunut. Simbergin enkelit, kuolema ja pirut liikuttivat minua tavalla, johon harva taiteilija on tähän mennessä pystynyt ja olin varma siitä, että hänen kuvakielensä puhuttelisi myös nuoria.
Vein kuvat kahteen äidinkielen ryhmääni, joissa oppilaat saivat itse valita, mistä taulusta kirjoittavat, minkä vuoksi jotkut taulut esiintyvät useammin kuin kerran. Ilokseni oppilaat kokivat Simbergin myös hyvin myönteisesti.
Hugo Simberg
1873-1917
Hugo Simberg oli suomalainen taidemaalari, joka ehkä on parhaiten tunnettu taulustaan "Haavoittunut enkeli". Vaikka hänen kuolemastaan on kulunut yli 80 vuotta, järjestettiin ensimmäinen kattava hänen taiteensa näyttely vasta keväällä 2000 Valtion taidemuseossa Helsingissä. Näyttely kiersi sitten muissakin suurissa kaupungeissa ja herätti ihastusta kaikkialla.
Hugo Simberg syntyi Haminassa, kävi koulunsa Viipurissa ja siirtyi sitten opiskelemaan Helsinkiin, missä hän ei oikein viihtynyt. Niinpä hän pääsi yksityisoppilaaksi Akseli Gallen-Kallelan luo Ruovedelle, missä hän maalasi monet kuuluisimmista tauluistaan. Vaikka hän ajan tapaan opiskelikin Lontoossa, Pariisissa ja Italiassa, suurimmat vaikutteensa hän sai juuri ruoveteläisen erämaan rauhassa.
Simbergin taiteessa tapaamme hieman erilaisia olentoja: kuolema, piruparka ja enkeli ovat keskeisiä hahmoja hänen tauluissaan. Nämä olennot, jotka useimmiten koetaan pelottavina tai vastenmielisinä, saavat Simbergin siveltimestä lähes inhimilliset, hellät piirteet: pienet pirulapset keinuvat tavallisten lasten kanssa, kuolema on surullinen hakiessaan mukaansa talonpojalta pienen lapsen ja ehtii kuunnella, kun poika soittaa viululla viimeisen virren kuolevalle äidilleen.
Simberg maalasi toki "tavallisiakin" tauluja: muotokuvia, maisemia, omakuvia, kansankuvauksia ja paljon muuta. Mutta juuri hänen pirunsa, kuolemansa ja enkelinsä ovat erityisen kiehtovia, koska ne auttavat meitä näkemään nämä pelottavat, vieraat oliot osana elämän kiertokulkua.

Haavoittunut enkeli
Kaksi poikaa kantaa valkoisiin pukeutunutta enkeliä. Hänen siipensä ovat veriset ja pään ympärille on sidottu liina.Kuva herättää minussa monia erilaisia tunteita. Enkeli on haavoittunut ja pojat auttavat häntä. Jos hänellä ei olisi siipiä, hän voisi olla poikien pikkusisko. Vaalea poika katsoo minua levottomilla silmillä. Hän näyttää olevan huolissaan enkelistä.
Tavallisesti enkelit suojaavat sekä auttavat ihmisiä, mutta tässä kuvassa enkeli on heikompi. Pojat näyttävät tulevan erilaisista kodeista, koska ensimmäisellä pojalla on knallihattu ja mustat siistit vaatteet. Toinen poika on pukeutunut liian pieneen takkiin ja hänen saappaansa ovat likaiset ja kuluneet.
Evelina Olsson, 9. luokka
* * * * *
Kuva, jonka nimi on "Haavoittunut enkeli" on Hugo Simbergin öljyvärimaalaus vuodelta 1903. Kuvassa on kaksi poikaa, jotka kantavat haavoittunutta enkeliä yksinkertaisilla paareilla.
Heidän takanaan näkyy joki, joka laskee järveen. Pojalla, joka kävelee edessä, on mustat housut, pusero, kengät ja lakki. Se joka kävelee takana katsoo surullisena poispäin. Enkelillä on haava siivessä ja valkoinen panta pään ympärillä. Hänellä on myös kukkia kädessä.
Voi olla niin, että enkeli tippui taivaasta. Pojat ehkä löysivät hänet vuorelta ja ne auttoi hänet ylös ja on kantamassa hänet kirkkoon. Siellä hän voi parantua ja sitten hän voi lentää takaisin taivaaseen.
Ville Orlander Arvola, 6. luokka
* * * * *
Kaksi poikaa kantaa paareilla enkeliä. Enkelion haavoittunut. Toinen sen siivistä on murskaantunut ja vähän vertakin vuotaa. Hänellä on kädessä valkoisia kukkia, jotka ovat kuolemaisillaan ja silmillä on valkoinen side.
Mitähän enkelille on tapahtunut?
Ehkä enkeli on tippunut taivaasta ja ne kaksi poikaa löysivät hänet maasta ja vievät hänethoidettavaksi.
Sandra Betcke, 7. luokka

NÄKY
Näky on Hugo Simbergin maalama taulu. Kuvan näkee ikkunasta missä istuu kuusi pöllöä rivissä. Ensimmäinen on kokonaan kääntynyt ulospäin ja sitten toiset vähitellen kääntyvät sisälle päin ja viimeinen tuijottaa suoraan katsojaan.
Ikkunan ulkopuolella on pelto minkä takana näkyy metsä. Aurinko ei ole vielä nousut ja on aika hämärää. Pöllöistä nousee höyryä joka muodostuu hahmoiksi. Näitä hahmoja kaksi ihmistä jahtaavat. Ne kömpelöehtivät mäkeä alas ja näyttävät pelästyneeltä yhtä aikaa kun ne jahtaavat höyryolentoja.
Minä tykkään kuvan mystisestä tunnelmasta joka tullee hämärästä. Jos kuva olisi päivänvalossa se olisi lainkaan yhtä hyvä.
Marianne Haage, 9. luokka
* * * * *
Kuvassa näkyy kaksi lasta, jotka leikkivät auringonlaskussa. Kuusi pöllöä kurkistaaesiin taulun reunassa. Yksi lapsista on kaatunut
mahalleen varmaan siksi että hän on juossut
liian nopeasti. Lapset juoksevat kalliota alas.
Maisema on tumma mutta kaunis ja sitä katsoessaan saa mieleensä lämpimän kesäillan.
Taivas on erilaisia keltaisia ja punaisia sävyjä
täynnä. Mutta vielä näkyy aurinko metsän takana.
Sara Ammouri 7. luokka

Kuoleman puutarha
Hugo Simbergin taulussa "Kuoleman puutarha" näen kuolleita ihmisiä, kukkia, kasveja. Kuolleilla ihmisillä on päällään ruskeat vaatteet. Yhdessä kukkaruukussa on sydän. Kuolleet ihmiset kastelevat kukkia ja poimivat niitä. Kukkia ovat erivärisiä. Kukkia on noin 42 kappaletta. Seinällä on koukku, josta riippuu pyyheliina.
Kuolleet ihmiset ovat täällä työssä ja he pitävät työstään. He ehkä ovat työssä täällä, jotta saisivat happea, ja sydän, joka on yhdessä kukkapurkissa, on ehkä sitä varten että heistä tulisi ihmisiä.
Andreas Kajlinger 6. luokka
Minun ajatukset:
Minä luulen että ne kukat ovat kuolleitten ihmisten henget ja että sitten kun panee ne kukat maahan taas, niin alkaa taas seuraava elämä. Mää tykkään tästä taulusta kun se näyttää että kuolemaa ei tarvitse pelätä.
Lina Hedman

Tienhaarassa
Taulu ”Tienhaarassa” kertoo valinnasta. Piru vetää
yhdestä kädestä ja enkeli toisesta. Jos kysyy kymmeneltä
ihmiseltä kenen kansa he menisivät niin vastaisi varmasti
yhdeksän: ”Enkelin kanssa!”
Mutta miksi?
Siksi että pirusta on tehty niin kauhea ja niin pelottava. Mutta ei kukaan voi sanoa aivan varmasti että niin on.
Hugo Simberg oli toista mieltä. Hänen tauluissaan piru on
rauhallinen iloinen. Ja miksi ei niin voisi olla?
Minä olisin varmasti kuitenkin mennyt enkelin kanssa. Mutta ukko Simbergin taulussa ei. Toisessa taulussa on nimittäin kuva samasta ukosta ja pirusta punaisessa veneessä!
Minun mielestäni taulu on aika iloinen, koska mies ei heti mene enkelin kanssa.
Hän miettii kauan.
Valinta riippuu varmasti paljon miehen elämästä. Voi
olla että valinta on todellisuuden ja unelmien välillä.
Sanna Leino 7. luokka
* * * * *
Kuvassa piru ja enkeli yrittävät molemmat saada miestä mukaansa, enkeli valkopurjeisiin laivoihin ja piru punapurjeisiin laivoihin. Mies ei voi tietää mikä on hyvää tai pahaa. Me emme voi tietää , mihin nämä veneet vievät. Miehen on hyvin vaikea valita.
Minä luulen, että minä valitsisin pirun matkan, kun on varmasti kivempi. Minä olen olut pikku piru koko elämäni.
Moa Klingstedt, 7. luokka

Sallittu
Kuvassa näkyy talonpoika joka seisoo ja katsoo katsojaa. Hänen vieressä seisoo kuolema, joka on kääntynyt metsää kohti. Hän kantaa lasta joka on kuollut (lapsi on kuollut, siksi kuolema ottaa lapsen).
Ensimmäisen kerran kun minä näin tämän maalauksen, minusta tuntui että kuolema olisi vähän surullinen ja että talonpoika oli vihainen kuolemalle siksi kun se oli ottanut hänen lapsensa. Minä luulen että kuolema on surullinen siksi kun se haluaisi että talonpoika ymmärtäisi että hän vain tekee työtään.
En minä usko että kuolema tykkää työstään, mutta hänen on pakko tehdä se.
Erik Viljakka Walter, 8. luokka
|
|
![]() |
Syksy I Syksy II
Taulussa näkyy Ruoveden hämärä syksyilta. Syksy on, niin kuin halla, tappaja; elämän vihollinen. Kun syksy hampaat irvessä puristaa puuta, viimeiset lehdet putoavat siitä. Tässä syksy on polttavan keltainen, mikä 1896:en syysnäyttelyn mukana merkitsee myrskyä.
Syksy tietää kohtalonsa; että kun talvi on tulossa ja ensimmäiset lumihiutaleet putoilevat taivaalta, syksy käpertyy kasaan ja odottaa jää maahan odottamaan omaa kuolemaansa.
Minä tykkään että tämä taulu on erittäin hieno. Simberg on käyttänyt hienoja värejä.
Emil Rizk 9. luokka

SATU
Taulu on maalattu akvarelliväreillä.Siinä näkyy valkopukuinen tyttö joka ratsastaa metsän pedolla, pedon poikanen kävelee vieressä. He ovat pysähtyneet lähteen reunalle ja katsovat miten pieni sammakko nostaa päätään vedestä.
Taulu on hyvin kaunis ja näyttää niin kuin kuva olisi otettu vanhoista kansansatukirjoista.
Mats Malmgren, 9. luokka









