"Minä ja Suomi" on maantiedon ja äidinkielen projekti, jonka olen tehnyt oppilaitteni kanssa. Virikkeen tähän sain siitä, kun oppilaani kertoivat olleensa "mummolassa" ja sain kuulla suomalaisista paikkakunnista, joiden en tiennyt edes olevan olemassa! Tätä "toimitustyötä" tehdessäni olen oppinut Suomesta, sen kansasta ja historiasta lukemattomia uusia asioita, esimerkiksi: Mikä on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki? Projekti on siis ollut antoisa eikä se vielä ole valmis vaan nyt oppilaani saavat myös tutustua kaikkiin näihin paikkakuntiin ja toisten oppilaitten suomalaisiin juuriin ja taustoihin.
| Anjalankoski |
ANJALANKOSKI 
Anjalankoski sijaitsee Etelä-Suomen (entisessä Kymen) läänissä,
n. 149 km Helsingistä itään. Siellä asuu n. 17.000 asukasta.
Anjalankosken kaupungin suurin työnantaja on paperiteollisuus, esim. Stora Enso ja Myllykoski Paper Oy.
Paperiteollisuus antaa työpaikan n. 45 %:lle
asukkaista.
Tehtaissa valmistetaan esimerkiksi sanoma-
lehtipaperia n. 1 miljoona tonnia vuodessa ja suurin osa siitä viedään ulkomaille.
Maatalous antaa työn joka kymmenennelle asukkaalle.
Anjalankoski yhdistettiin useammista kylistä yhdeksi kunnaksi vuonna 1975. Kaupunki siitä tuli 1.1.1977.
Minun vaari, mummo ja eno perheineen asuu siellä. Äitini on sieltä kotoisin. Olemme käyneet siellä melkein joka kesä lomalla.
Anthony Payne
Sivun alkuun
ENO
Enon kunta sijaitsee keskellä Pohjois-Karjalaa, Itä-Suomen läänissä. Lähin suuri kaupunki on Joensuu. Enon kunta perustettiin1871 ja nykyisin asukasmäära
on (1.1.2004) 6 955.
Enossa on kaksi taajamaa, Enon kirkonkylä, johon hallinnolliset palvelut ovat keskittyneet, ja Uimaharju, jossa sijaitsevat suuret teolliset työpaikat, esimerkiksi Stora Enso Timber Oy LTD.
Monet Enon asukkaista ovat työttömiä, 23.9 %.
"Eno elää puusta" Uimaharjun rautatiesilta
Enon luonto on kaunis, siellä on paljon järviä ja vaaroja. Suomen yksi suurimmista järvista, Pielinen, puristuu ympäröivien vaarojen välissä Pielisjoeksi. Ahveninen on portti Pieliselle. Mummoni asuu Ahvenisen lähellä, Pielisen rannalla.
Lovisa Österberg
Näköala Pieliseltä
Ahvenisen silta
Enonkoski 
Enonkosken kunta sijaitsee Itä-Suomessa aika lähellä Venäjän rajaa.
Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän välinen raja vedettiin
Enonkosken halki (op. huom.)
Lähin kaupunki on Savonlinna. Sinne on matkaa noin 30 km.
Enonkosken pinta-ala on 451 km²,
josta vesistöä on 128 km². Eli Enonkoskella on paljon järviä. Vuonna 2004 Enonkosken asukasluku oli 1739 henkeä.
Enonkoskella on kaunis puukirkko
ja keskustan läpi virtaa koski ja kirkon viereen on rakennettu uusi hieno kirjasto.
Keskustassa on kaksi ruokakauppaa, posti, pankki, apteekki, parturi, kukkakauppa, ravintola, bensa-asema, motelli ja kotiseutumuseo.
Enonkoskella on myös vanhainkoti, terveyskeskus, kunnantalo, liikuntatalo ja tietysti koulu. Enonkosken Ihamaniemessä on luostari, jonne voi mennä levähtämään kiireen keskellä.
Lähellä keskustaa on leirimaja jossa järjestetään leirejä lapsille ja nuorille. Enonkoskella on monta uimarantaa joissa voi käydä pulahtamassa sekä monia hyviä kalapaikkoja. Enonkoskella puhutaan savon murretta. Siellä asustelee kuuluisa Saimaan norppa. 
Äitini on syntynyt ja kasvanut Enonkoskella.
Mummoni elää ja asuu siellä edelleenkin.
Enollani on siellä kesäpaikka, joka on mummon syntymäkoti. Käymme Enonkoskella kesäisin lomalla ja myöskin tapaamassa mummoa, joka ·nykyään asuu vanhusten palvelutalossa.
Viktor Rizk
FISKARS
Fiskars sijaitsee Pohjan kunnassa, noin
100 km Helsingistä länteen.
Fiskarsissa asuu noin 1000 ihmistä.
Sitä ei voi kutsua kaupungiksi tai kyläksi; siellä on vain yksi asfaltoitu katu, muut
kadut ovat hiekkateitä.
Kadulla on yksi Siwa-kauppa ja joitain pieniä taloja mistä voi ostaa tavaroita. Taloista
voit ostaa puuseppien, keraamikkojen, räätälien ja koruntekijöitten tuotteita.
Fiskars on kuuluisa työkaluistaan ja ruokailuvälinetehtaastaan. Kaikilla on varmasti Fiskarsin sakset tai veitset kotonaan. 
Siellä tehdään myös ruohonleikkureita ja muita tavaroita. Fiskarsissa on myös seppä ja ravintola.
Monet turistit menevät katsomaan Fiskarsin näyttelyitä. Ne ovat yhden vanhan makasiinin sisällä ja yhden modernin talon sisällä. Siellä voi katsoa taidetavaroita. Näyttelyissä voi olla pöytiä, veitsiä tai kiviä. Joskus on hauskaa, joskus on vain väsyttävää katsoa näyttelyitä.
Hauskaa tekemistä Fiskarsissa
Fiskarsissa hauskimmat tekemiset kesällä ovat uiminen ja kalastaminen. Siellä ei ole niin paljon muuta tekemistä. Parhaat uimajärvet ovat Flaksjö ja Simijärvi. Parhaat kalastusjärvet ovat Degersjö ja Simijärvi. Degersjö on ihan mummon ja Matin talon lähellä. Siellä voi seistä sillalla tai mennä Matin veneellä kalastamaan. Simijärvessä on maailman kirkkain vesi. Siellä voi sukeltaa ja katsoa missä kalat ovat. Fiskarsissa on jopa oma tenniskenttä. Siellä voi pelata tennistä vain 2:lla eurolla vuodessa.
Talvella parhaat tehtävät Fiskarsissa ovat hiihtely, luistelu ja tehdä jotain lumella. Minä en ole luistellut Fiskarsissa mutta tiedän että mummo ja Matti ovat. Minä en ole hiihtänyt siellä myöskään, mutta Matilla ja äidillä on sukset. Se mitä minä olen tehnyt siellä on vaan lumilinna. Me emme ole olleet siellä niin paljon talvella. Olemme siellä vain kesällä. Olemme myös testanneet pilkkimistä mutta se ei ollut niin hauskaa ja me emme saaneet yhtään kaloja. Axel Ördell
Usean vuoden tauon jälkeen kuningaskalastaja
on nähty ja rengastettu Fiskarsissa. 28.2.2000
Joensuu 
Olen kesällä usein käymässä Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Äitini on sieltä
kotoisin. Hän muutti Ruotsiin 1978.
Käymme Joensuussa tapaamassa sukulaisia ja äidin ystäviä ja heidän perheitään.
Joensuussa on 58 000 asukasta. Se on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Se on
Itä-Suomessa, noin 500 kilometriä Helsingistä pohjoiseen päin.
Joensuun kaupungin perusti vuonna 1848 Venäjän tsaari Nikolai I.
Siellä on yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja siksi monet asukkaista, noin 20 000,
ovat nuoria.
Siellä on myös aika paljon teollisuutta;
muovi-, metalli ja puuteollisuutta.
Joensuusta on noin 70 km Venäjän
rajalle ja Venäjältä tulee monia turisteja
Suomeen ja venäjän kieltä kuulee myös
Joensuun kaduilla.
Monet harrastavat urheilua Joensuussa.
Esimerkiksi jääkiekkoa, pesäpalloa,
hiihtoa ja koripalloa.
Joensuu on myös tunnettu rockfestivaalista, Ilosaarirock, joka järjestetään joka kesä.
Kim Ouallo 
Koirakoski on kylä, joka kuuluu Sonkajärven kuntaan
ja sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa. Koirakoski
on Nurmijoessa, jossa on useita koskia. Koirakoski
on jokireitin viimeinen ja vauhdikkain koski ja se
laskee Sälevä-järveen. Koski on 350 m pitkä ja
pudotusta on 3,5 m. Jokeen on istutettu vuosittain
taimenia ja Koirakoski on erinomainen kalapaikka.
Koirakoskella oli aikanaan kolme kauppaa ja hyvin elävä kylä, jossa asukkaat saivat toimeentulonsa pääasiassa metsätöistä. Nyt kauppoja ei ole yhtään, mutta kesällä matkailijoita palvelee kosken rannalla sijaitseva viihtyisä kahvila, josta saa elintarvikkeita, kalastuslupia ja majoitusta. Koulu lopetti toimintansa kymmenkunta vuotta sitten. Nyt koulun tiloissa toimii hoitokoti, johon on majoitettu n. kymmenen asukasta. 
Koirakosken juhannusjuhla kokoaa lomalaiset seuraamaan juhannuspäivänä klo 12.00 alkavaa ohjelmaa (juhlissa käy n. 300 henkilöä). Matkailijoille tarjotaan koskenlaskua isolla veneellä. Sonkajärvi on päässyt maailmanmaineeseen vuosittain järjestettävien eukonkannon MM-kisojen johdosta.
Koirakoskella on n. 100 vakinaista asukasta ja 100 lomapaikkaa.
Minun mummo asuu Koirankoskella ja minun äitini on sieltä kotoisin. Minä olen viettänyt lomat mummolassa pienestä lähtien. Aina kun minä oon siellä, niin minä uin siellä. Meillä on myös sauna ja talvella minä ja minun serkut hypätään lumeen ja sitten juostaan takaisin saunaan.
Minun mummolla on kaksi kissaa, Piki ja Mosse. Piki on vanha ja Mosse on nuori. Aina kesällä autan serkkujani pyydystämään sisiliskoja. Ne rakastaa sisiliskoja! Mummon talon lähellä on talo, jossa kummittelee. Kukaan ei asu siellä, se on kummitustalo! Aina kesällä kun menen nukkumaan, niin huoneessa on aina hyttysiä, mikä ärsyttää kun yrittää nukkua!
Kevin Tissar
Asukasmäärä: 5018 asukasta v. 2004 Suhteeni KärköläänMinun äitini on kotoisin Suomesta, Kärkölästä. Koko hänen sukunsa asuu Suomessa. Minulla on siellä 9 serkkua, kolme enoa, mummu ja vaari ja muita sukulaisia. Me käymme Suomessa kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Kesällä olen siellä pidempään, noin kaksi viikkoa. Silloin saan puhua suomea koko ajan. Minun serkkuni ovat samanikäisiä kuin minä.Joka kesä käymme serkkujeni kanssa Helsingissä Linnanmäellä. Siitä on tullut perinne. |
|
| LAITILA |  |
Perheellämme on kesäpaikka Laitilassa ja olen viettänyt siellä useita kesiä ihan pienestä pitäen. Isovanhempani muuttivat sotaa pakoon Karjalasta, ja asettautuivat asumaan Laitilaan. Talo rakennettiin rintamamiestalona heti sodan jälkeen.
Laitila on pieni kaupunki, jossa on asukkaita noin kahdeksantuhatta. Laitila sijaitsee Lounais-Suomessa, noin kuusikymmentä kilometriä Turusta. Myös Rauma ja Uusikaupunki sijaitsee lähettyvillä.
Laitila on tunnettu monista historiallisista asioistaan mm. maaseudun ensimmäinen kirjasto ”Kustaa Hiekan lukutupa” sijaitsee täällä. Suomen viimeinen katolinen keskiaikainen piispa Erik Sorolainen syntyi Laitilassa. Kalevalan syntysijojen arvellaan olleen Laitilassa. Untamalassa, joka on Laitilan naapurikylä, on kalevalaisia paikannimiä. Sivistyksen levitessä runolaulanta katosi Länsi-Suomesta, mutta Lönnrot ehti kerätä ne talteen Karjalasta. Myös ensimmäinen ristiretki tehtiin Laitilan naapuriin ”Kalantiin”
Laitilan vaakuna on punapohjainen, jossa on hopeinen kukko kultavaruksilla, ja kukolla on ”kädessään” kultainen koveli.
Laitilan nähtävyyksiäovat mm. Pyhä-ristin kivikirkko 
1400-luvulta ja Kauppilan umpipiha joka on 1700-
luvulta asti ollut saman suvun hallussa.
Tunnettu runoilija Heli Laaksonenelää Laitilassa. Hän on Laitilan murteen tunnettu vaalija joka on saanut paljon mainetta runokokoelmastaan ”pulu uis”. ”Mä tahro oll lehm koivun all”, on vain yksi runoista jonka Heli on kirjoittanut juuri Laitilan murteella. Laitilan murretta puhutaan Laitilan lisäksi myös Uudessakaupungissa, joka sijaitsee noin 18 km päästä Laitilasta. (Laitilan murresanasto)
Aikaisemmin Laitila tunnettiin munapitäjänä missä monessa talossa oli kanala. Munanpitäjän perinnettä vaalitaan vuosittain pidettävillä ”Munamarkkinoilla” joita vietetään kesäkuussa. Silloin koko kylä suljetaan liikenteeltä ja kadut täyttyvät myyjäispöydiltä. Eri paikoissa voi mm. nähdä ja ostaa käsitöitä ja katsella kuinka Laitilassa ennen vanhaan eleltiin. Kananmunia, kummallista kyllä, ei juuri näy myytävän näillä markkinoilla…
Laitila on Suomen pohjoisin kunta jossa kasvaa pähkinänpensas ja tammi vapaana luonnossa. Laitilassa kasvatetaan paljon vihanneksia mm. perunaa ja porkkanoita joita myydään kaupoissa ympäri Suomea.
Elina Haukipuro
| LEHTIMÄKI |  |
Lehtimäki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Lehtimäen naapurikunnissa on
Ähtärin eläinpuisto ja Keskisen kyläkauppa Töysässä. Lähin isompi kaupunki
on Seinäjoki, sinne on 60 kilometriä.
Lehtimäki on pieni kunta, siellä asuu vain 2000 ihmistä. Tukholmassa pelkästään Engelbrektin koulussakin on 1000 oppilasta.
Lehtimäellä Kirkonkylä on sivukylä. Lehtimäen keskusta on Keskikylä. Keskikylällä on isoimmat kaupat, kirjasto ja kunnantalo.
Lehtimäki ei ole tasaista lakeutta, kuten suurin osa muuta pohjanmaata on. Lehtimäen maisema on mäkistä ja järvistä.
Lehtimäen korkein mäki on 234 metriä korkea Suokonmäki. Minun sukuni on kotoisin sen huipulta. Isän mummola on mäen päällä.
maisema Lakeudelle
Muutama vuosi sitten mäen huipulle rakennettiin 
näkötorni. Sieltä näkyy pitkälle varsinkin lakeuden suuntaan. Kyläyhdistys rakensi sen talkoilla puusta. Sinne
on ilmainen sisäänpääsy.
Lehtimäen suurin järvi on 30 kilometriä pitkä Ähtärijärvi. Sen rannalla on minun mummon ja vaarin mökki. Siellä minä kalastan, pelaan jalkapalloa, luen, melon kanootilla ja saunon.
Noin kahden kilometrin päässä on Rannankylän urheilukenttä. Sinne minä yleensä pyöräilen hyppäämään korkeutta. Minä melon kahvilalle, joka sijaitsee toisella puolella järveä. Sieltä minä ostan jäätelöä. Joskus pyöräilen kahvilalle, silloin pyöräilen Suninsalmen sillan yli.
Suokon talo
LEIVONMÄKI
Leivonmäen kunta perustettiin vuonna 1870 ja siellä asuu noin 1 200 asukasta. Leivonmäen pinta-ala on 409,97 km2 ja niistä 21,17 km2 on vesialuetta. Leivonmäen luonto on: korkeita mäkiä, pieniä järviä ja isoja suoalueita. Yksi luonnonsuojelualue on Haapasuon-Syysniemen lunnonsuojelualue.
Leivonmäen naapurit ovat Joutsa etelässä, Korpilahti ja Luhanka lännessä, Toivakka pohjoisessa ja Kangasniemi idässä. Leivonmäki sijaitsee E4:n varrella Jyväskylän ja Lahden puolivälissä.
Leivonmäen peruskoulussa on noin 90 oppilasta ala-asteella ja yläasteella on noin 40 oppilasta, mutta yläaste on Toivakassa.
Muutamia nähtävyyksiä Leivonmäellä:
Vanha-Penttilän viinitila, Mäkiahon juustola ja Tommolan puutarhatila.
Minun äitini on lähtöisin Leivonmäeltä, pienestä kylästä, jonka nimi on Savenaho. Savenaho ei näy edes kartalla; se on Leivonmäen ja Joutsan välillä.
Minun vaarini oli maanviljelijä ja asui maatilalla, jonka nimi on Huttula, mutta hän kuoli muutama vuosi sitten. Nyt minun mummoni on Savenahon vanhin asukas; kesällä hän täyttää 85 vuotta.
Joka kesä me menemme Leivonmäelle. Me asumme vaarin rakentamassa mökissä. Se on järven rannalla. Siellä me uimme kesällä. Me käymme Suomessa kaksi kertaa vuodessa.
Jonathan Golan
(Opettajan huomautus: leivo, leivonen, kiuru on nimeltään vaakunassa esiintyvä lintu. Ruots. lärka)
Sivun alkuun
Mikkeli 
Mikkeli on Järvi-Suomen sydän ja sijaitsee Jyväskylän ja Savonlinnan
välillä. Mikkelissä on ollut asutusta yli 6000 vuotta, kaupunki perustettiin 1838.
Nykyään Mikkelin asukasluku on 46 538. Mikkelissä on 9 kuntaa, Haukivuori, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja Ristiina. Mikkeliin kuuluu myös erittäin kaunis kirkonkylä nimeltään Anttola.
Turkismetsästäjät ovat pitäneet Mikkeliä tapaamispaikkana ja
markkinat ovat tänään yhtä suosittuja kuin ennen. Markkinoita pidetään vuodet ympäriinsä mutta kesällä ne pidetään useimmin. Siellä myydään ihan kaikenlaista tavaraa: kalaa, lihaa, vihanneksia, vaatteita, matkamuistoja, turkiksia ja paljon muuta.
Mikkeli on Suomen suurin perhelomapaikka. Siellä pidetään myös joka vuosi suuret musiikkijuhlat, joilla esitetään klassista musiikkia. Tänä vuonna siellä esiintyy mm. kuuluisa venäläinen Mariinski-teatterin orkesteri ja ohjelmassa on Beethovenia, viulukonserttoja ja oopperaa
1997 Mikkeli tuli Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi. Mikkelissä on Euroopan suurin vaneritehdas ja siellä on myös Suomen puolustusvoimien päämaja.
Jotkut ihmiset sanovat että Mikkeli on Suomen kulttuurin pääkaupunki.
Minä en ole käynyt Suomessa moneen vuoteen. Viimeksi oli kesällä 2002, silloin me ajoimme autolla Rovaniemeltä alaspäin, Helsinkiin. Paras paikka reissussa oli Mikkeli.
Minun tädillä on siellä kesämökki. Me olimme siellä viikon. Mökki on metsän keskellä, Puulaveden rannalla. Minä tein ihan kaikenlaista kivaa siellä. Yhtenä aamuna minä ja kaverini Veronica menimme kalastamaan jo kello kolmelta aamulla. Me otimme tädin veneen ja soudimme keskelle järveä
Veronica ei uskaltanut laitaa pyydystä (elävää matoa) koukkuun, että minä sain tehdä sen "ihanan" työn. Mutta en edes ehtinyt laittaa omaa matoa koukkuun ennen kuin hän sai kalan. Ja niin siinä kävi koko aamun. Sain istua vieressä ja laittaa matoa koukkuun ja ottaa kalat koukusta. Tulimme kotiin seitsemän kalaa rikkaampina (minä sain yhden niistä).
Aamulla me myös syötimme ankoille leipää.
Mikkelissä oli enemmän sääskiä kuin Rovaniemellä, mutta jäin henkiin.
Yhtenä päivänä sain hassun idean: Halusin kokeilla vesisuksia! Ja niin me teimme, minä ja Veronica. En kerro ihan miten hullusti sinä kävi, mutta oli meillä hyvin hauskaa..!.
Samira Zerhoum
Sivun alkuun
NAANTALI 
Naantali on vanha kesäkaupunki ja minun mummi ja vaari asuvat siellä.
Kesällä kaupungin keskipiste on ranta ja vanha satama, jossa on paljon ravintoloita ja pieniä kauppoja.
Muumimaailma houkuttelee paljon lapsiperheitä Naantaliin kesällä. Kylpylä, vähän keskustan ulkopuolella, sitä vastoin vetää ihmisiä vuoden ympäri saamaan hoitoja ja rentoutumaan.
Naantalissa on paljon muutakin nähtävää kuten esimerkiksi kaikki söpöt pienet kadut, kaupat, kirkko ja kaivopuisto rannan lähellä.
Jos haluaa tehdä vähän pidemmän matkan voi mennä Ukkopekan sillan yli Luonnonmaalle katsomaan presidentin kesälinnaa Kultarantaa, jossa on upea puutarha.
Naantalissa on paljon muutakin nähtävää kuten esimerkiksi kaikki söpöt pienet kadut, kaupat, kirkko ja kaivopuisto rannan lähellä.
Naantalissa on siis paljon tekemistä!
Jos satut olemaan Naantalissa 27. heinäkuuta saatat herätä kulkueen ääniin joka on matkalla rantaa heittämään vuoden unikeon veteen. Joka vuosi valitaan unikeoksi henkilö, joka on tehnyt Naantalin hyväksi jotain. Sitä pidetään kunniatehtävänä.
Naantalissa asuu noin 10 000 ihmistä. Kaupungissa on 5 ala-astetta, 2 yläastetta ja
yksi lukio. Voi siis käydä koko kouluajan Naantalissa.
Kahden vuoden päästä Naantali viettää 560-vuotissyntymäpäivää. Kaupunki kasvoi luostarin ympärille, tänään siitä on jäljellä enää kirkko. Naantali on Vadstenan kummikaupunki.?FPRIVATE "TYPE=PICT;ALT=Naantali"
Kun olen Naantalissa, pelaan tennistä, leivon pullia mummin kanssa, pyöräilen ja katson suomalaisia filmejä. Kesällä olen ulkona auringossa ja uin, pelaan minigolfia ja käyn kaupoissa, eniten Tiimarissa.
Naantalissa käyn joka vuosi aina kesä- ja joululomalla mutta myös muilla lomilla ja juhlapyhinä. Sofia Erikson
Naantali on vanha kesäkaupunki ja minun mummi ja vaari asuvat siellä.
Kesällä kaupungin keskipiste on ranta ja vanha satama, jossa on paljon ravintoloita ja pieniä kauppoja.
Muumimaailma houkuttelee paljon lapsiperheitä Naantaliin kesällä. Kylpylä, vähän keskustan ulkopuolella, sitä vastoin vetää ihmisiä vuoden ympäri saamaan hoitoja ja rentoutumaan.
Naantalissa on paljon muutakin nähtävää kuten esimerkiksi kaikki söpöt pienet kadut, kaupat, kirkko ja kaivopuisto rannan lähellä.
Jos haluaa tehdä vähän pidemmän matkan voi mennä Ukkopekan sillan yli Luonnonmaalle katsomaan presidentin kesälinnaa Kultarantaa, jossa on upea puutarha. 
Naantalissa on siis paljon tekemistä!
Jos satut olemaan Naantalissa 27. heinäkuuta saatat herätä kulkueen ääniin joka on matkalla rantaa heittämään vuoden unikeon veteen. Joka vuosi valitaan unikeoksi henkilö, joka on tehnyt Naantalin hyväksi jotain. Sitä pidetään kunniatehtävänä.
Naantalissa asuu noin 10 000 ihmistä. Kaupungissa on 5 ala-astetta, 2 yläastetta ja
yksi lukio. Voi siis käydä koko kouluajan Naantalissa.
Kahden vuoden päästä Naantali viettää 560-vuotissyntymäpäivää. Kaupunki kasvoi luostarin ympärille, tänään siitä on jäljellä enää kirkko. Naantali on Vadstenan kummikaupunki.
Kun olen Naantalissa, pelaan tennistä, leivon pullia mummin kanssa, pyöräilen ja katson suomalaisia filmejä. Kesällä olen ulkona auringossa ja uin, pelaan minigolfia ja käyn kaupoissa, eniten Tiimarissa.
Naantalissa käyn joka vuosi aina kesä- ja joululomalla mutta myös muilla lomilla ja juhlapyhinä. Sofia Erikson
Sivun alkuun
Orivesi 
Vähäsen tietoja Orivedestä:
*Oriveden kaupunki sijaitsee Tampereen naapurissa, Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
*Oriveden väkiluku 31.12.2004 oli 8 894 asukasta
* Oriveden alueella on yli 220 järveä, niistä suurin on Längelmävesi.
*Alueilla missä on paljon metsää on usein paljon korkeita mäkiä ja avokallioita.
Kallioperän rikkauden ansiosta on syntynyt useita louhoksia, viimeksi kultakaivos.
* Suoalueita on paljon. Laajin on osittain Ruovedenkin puolella sijaitseva Siikaneva.
* Eräjärven diabaasi (kivilaji) on puolestaan eräs eniten käytetty kiuaskivi suomalaisissa saunoissa.
*Retkeilystä innostuneille on puolestaan tarjolla Pukalan retkeilyalueen lisäksi muita luontopolkuja ja viitoitettuja reittejä.
Kummeli Längelmänvedellä
Oriveden historiaa
Oriveden seudulla on asunut ihmisiä jo 1400-luvulta lähtien, jolloin Orivesi kuului Kangasalan suureen seurakuntaan. Vuonna 1540 Orivesi esiintyi ensi kertaa kirkonkirjoissa.
Oriveden kunnan perustamissanat lausuttiin 18.11.1869 pitäjänkokouksessa. Vuoden 1870 alussa aloitettiin kuntakokoukset ja näin maallinen ja seurakunnallinen vallankäyttö erotettiin toisistaan.
Orivesi tuli kaupungiksi vuonna 1986.
Minun kuva Orivedestä
Kun minä käyn Suomessa niin minä käyn usein Orivedellä. Olen usein
siellä kun minun mummo ja vaari asuu siellä. Mutta meillä on kanssa siellä oma kesämökki ja oma ranta. Siellä on kivaa olla, kun on hyvä ja aurinkoinen ilma, kun silloin voi heti mennä uimaan jos tulee liian kuuma. Minä tykkään että Orivesi on upea paikka olla kesällä, kun siellä on niin kaunista. Illalla voi mennä Rönnin huvikeskukseen jos
haluaa tanssia ja tavata uusia ihmisiä.
Mandana Sobhani Marani
Sivun alkuun
Siilinjärven kunta on Keskisuomessa ja lähin suurkaupunki on Kuopio. Keskisuomessa on paljon järviä ja vesistöjä. Siilinjärvi on Siilinlahden rannalla. Siellä on minun ukilla vene, jolla mennään joka kesä retkelle yhdelle saarelle ja kalastetaan ja uidaan.
Siilinjärven kunta on perustettu v. 1925. Vaikka Siilinjärvi onkin kuntana nuori, tallustelivat ensimmäiset ihmiset kunnan alueella jo lähes 7000 vuotta sitten. Siilinjärvellä on suurin piirtein 20.000 asukasta ja sen pinta-ala on 506 km2.
Väestö on poikkeuksellisen nuorta, sillä alle 15-vuotiaiden osuus koko väestöstä on yli 23 %. Siilinjärven kylällä on paljon kauppoja ja kaksi hotellia. Siellä on myös tori, jossa myydään paljon mansikoita ja herneitä, ja torin lähellä on Fontanella, 
joka on iso uimala.
Siilinjärvellä on myös kesäteatteri, jossa on joka kesä eri teatterinäytös. Joka kesä käyn siellä ja viime kesänä näin näytöksen ”Herra Hurskas” ja se oli kiva. Uimarantoja löytyy monta ja on yksi joki joka virtaa Siilinjärven läpi.
Minun äiti on syntynyt siellä ja minun mummo, ukki ja kummisetä asuu siellä.
Muuta tietoa Siilinjärvestä:
Vesistöä pinta-alasta: 20,41 %
Asuntojen keskikoko: 89.5 m2
Keskitulot/henkilö 1966: 67 041 mk
Yrityksiä 1999: 709 kpl
yöttömyysaste 1988: 15,6 %
Veroprosentti 1999: 18 % Samuel Salovaara
Sivun alkuun
TAMPERE 
Luonto synnytti kosken, koski synnytti kaupungin.
1400-luvulla Tammerkosken voima pyöritti vauraiden tilojen viljamyllyjä, ja 1600-luvulla vesi- ja maantiereittien yhtymäkohdassa oli vilkas kauppapaikka.
Kun Ruotsin kuningas Kustaa III 1.10.1779 määräsi kaupungin perustettavaksi teollisuutta, kauppaa ja käsityöläisiä varten, kosken rantamilla levittäytyi parinsadan asukkaan köyhä kylä. Sata vuotta myöhemmin paikalla oli Tampere, maan ensimmäinen suurteollisuuskaupunki.
Tänään Tampereella asuu 201 980 ja se on suomen kolmanneksi suurin kaupunki Helsingin ja Espoon jälkeen.
Vuonna 1820 skotlantilainen koneinsinööri James Finlayson perusti Finlaysonin puuvillatehtaan Tammerkosken rantaan. Tehdastilojen rakentamisessa ja tuotannossa sovellettiin uusinta tekniikkaa.
Muita tärkeitä vuosilukuja Tampereen historiassa:
-1783 perustetaan paperitehdas (raaka-aineena lumppu)
-1842 Suomen ensimmäinen paperikone käynnistyi Frenckell &
Son:in paperitehtaalla.
- 1882 Finlaysonin tehdassalissa syttyivät Pohjoismaiden
ensimmäiset sähkölamput.
- 1891 Ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimalaitos.
Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla ja keskustassa käytiin kovia taisteluita G. E Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille ja vietiin vankileireille.
Kaupunki sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella. Kaupungin pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi . Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Matkaa Helsinkiin maanteitse on 176 km ja Turkuun 157 km.
Tampereen vanhin rakennus on Messukylän vanha kirkko. Se rakennettiin vuosina 1510 – 1530.
Tampere on myös urheilukaupunki. Hakametsän jäähallissa pelaa Ilves ja Tappara. Ratinassa pelaa jalkapalloa Tampere United.
Tampereella on huvipuisto Särkänniemi,
josta löytyy paljon kivaa kaiken ikäisille:
hauskoja laitteita, delfinaario, eläinpuisto
ja Näsinneula joka on pohjoismaiden
korkein näkötorni (168 m).
Jos on käymässä Tampereella, silloin on käytävä Tammelantorilla. Sieltä löytyy suurta tamperelaista herkkua: Mustamakkaraa !!!
Minun äitini on kotoisin Tampereelta. Käymme siellä kesäisin. Siellä asuu Sirkka mummo, Nestori-”vaari”, Lennu –täti ja hänen miehensä Late , Nina-serkku ja hänen poikaystävä Timo ja heidän ihana koiransa Esco.
Olemme paljon maalla (Ylöjärvellä) mummon ja vaarin luona. Siellä autan aina heinätöissä. Pirkkalassa asuu minun paras kaverini Lauri jota käyn myös moikkaamassa.
Emil Lindgren
Sivun alkuun
