finska - suomi 3 etäopetus
Tässä jaksossa luet ensiksi turistien kokemuksista siitä, millaista oli käydä Kemin Lumilinnassa, yöpyä jäähotellissa ja osallistua jäänmurtajaristeilylle. Lopuksi saat kirjoittaa oman matkakertomuksen.
Tavoite:
-
oppia tuntemaan yksi Suomen matkailukohteista
-
ymmärtää, mikä houkuttelee turisteja kylmään Pohjolaan
-
oppia talvisanoja.
Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy:
-
vastata suullisesti kysymyksiin, jotka liittyvät artikkeliin Villi Pohjola
-
kirjoittaa oma matkakertomus valitsemastasi kohteesta.
Tehtävät
1. Lue ja/tai kuuntele
“Ihmeellistä!” Israelilainen Gilad Piperberg ei keksi, mitä muuta hän enää sanoisi. Hän on jo sanonut “hämmästyttävää” ja “käsittämätöntä”.
Lue ja/tai kuuntele teksti Villi Pohjola ja mieti hetki, mikä tekee jään ja kylmän kokemuksesta niin ainutlaatuisen ja eksoottisen. Tekstissä on kymmenen kysymystä. Vastaa niihin suullisesti ja lähetä vastauksesi opettajallesi ääniviestinä.
Villi Pohjola
Turistien talvilomalla leikitään lumessa ja jäässä. Kylmyys käy kaupaksi, kun se pakataan sopivaksi tuotteeksi. Kemissä tämä osataan.
Kemi. ”Ihmeellistä.”
Israelilainen Gilad Piperberg ei keksi, mitä muuta hän enää sanoisi. Hän on jo sanonut ”hämmästyttävää” ja ”käsittämätöntä”.
Kysymys 1: Mikä israelilaisturistista on niin ihmeellistä? Lue eteenpäin.
Piperberg seisoo Kemin Lumilinnan hotellin vastaanotossa ja yrittää sulatella näkemäänsä. Kaikkialla on lunta. Sitä on maassa ja puissa, kinoksina rannalla, kasoina katujen vierillä ja siitä on tehty kokonainen rakennuskin, jossa Piperbergin on määrä yöpyä tyttöystävänsä kanssa.
Kysymys 2: Miksi jäähotellissa ei saa tupakoida?
Henkilökunta on neuvonut, miten yöpyminen tapahtuu: pipo päähän, sukat jalkaan, päällysvaatteet makuupussin ja lämpöalustan väliin, matkatavarat vastaanottoon… Ja tupakointi huoneissa on kielletty.
”Erikoista”, Piperberg pusertaa vielä yhden adjektiivin. ”Voiko lumi syttyä palamaan?”
Henkilökunta selittää kärsivällisesti, että ei. Makuuvaatteet sen sijaan voivat roihahtaa tupakasta tuleen. Piperbergin australialainen tyttöystävä Kerry Dreyer näyttää helpottuneelta kuullessaan, että matkapakettiin kuuluu vain yksi yö lumen ja jään keskellä. Seuraavat ovat tavallisessa hotellissa.
Dreyer sai kahden hengen matkan Kemiin työnantajaltaan. ”Ensin ajattelin, että minusta halutaan päästä eroon. Yöpyminen lumessa ja risteily jäiselle merelle ja uintiretki päätteeksi, mikä myyntipalkinto se on?”
Mutta poikaystävä on tohkeissaan. ”Mielikuvituksellista.”
Kysymys 3: Miten Kemin matkailu on kehittynyt viime vuosina?
Parikymmentä vuotta sitten Kemi oli tyly teollisuuskaupunki, joka ei matkailijoita juuri kumarrellut. Eikä heitä näkynytkään.
Kaupungissa saattoi pysähtyä vuoden aikana parisataa ulkomaalaista, tavallisesti läpikulkumatkalla olevia saksalaisia.
Nykyisin Kemin kaduilla näkee saman verran turisteja yhtenä talvisena pakkaspäivänä, Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Japanista, Hollannista, Kreikasta…
Kysymys 4: Mitkä ovat Kemin kaksi suosituinta matkailukohdetta?
Suuri houkutin on jäänmurtaja Sampo, maailman ainoa turistiristeilyjä tekevä jäänmurtaja.
Sammosta ja Kemin toisesta talvituotteesta, Lumilinnasta, on kerrottu tänäkin talvena kymmenissä espanjalaisissa, italialaisissa ja ranskalaisissa lehdissä. Ne ovat nousseet Suomesta kertovien matkailuoppaiden vakiokohteiksi.
Esimerkiksi Patricia Schultzin matkaraamatussa 1000 Places To See Before You Die jäänmurtaja Sampo ja Lumilinna on listattu yhtä kiinnostaviksi kohteiksi kuin Niilin-risteily Egyptissä, Taj Mahal Intiassa tai Niagaran putoukset Kanadassa.
Kysymys 5: Kuinka paljon matkailijoita kävi Kemin eri kohteissa vuoden 2005 aikana?
Viime vuonna Lumilinnassa yöpyi 1 300 vierasta. Päiväkävijöitä oli
115 000. Murtajaristeilylle osallistui 12 000 matkustajaa. Heistä 90 prosenttia oli ulkomaalaisia, joka kolmas espanjalainen.
Mutta se luvuista. Elämyksien vuoksihan tänne on tultu.
Kysymys 6: Mitä tuttua ja mitä erilaista Gilad Piperberg näki Perämeren maisemassa?
Gilad Piperberg on jo murtajan kannella tutkimassa Perämeren maisemaa. Siinä on tuttua, samaa tyhjyyttä kuin autiomaassa kotona Israelissa, mutta silti kaikki on toisin. Kylmää ja sinertävän valkoista.
Kemian opiskelijana hän toki tietää, että lumi ja jää ovat veden eri olomuotoja, mutta hän ei ole tajunnut, että kokonainen meri voi jäätyä. Tai että maailmassa voi olla jokin maa, jonka kaikki laivaväylät voivat talvella jäätyä. Ja jää pitää rikkoa, jotta laivat pääsevät satamiin.
”Uskomatonta”, Piperberg puistelee päätään.
Vielä uskomattomampaa hänestä on se, että suomen kielessä on kymmeniä sanoja pelkästään erilaiselle lumelle. Lumelle, joka sataa. Lumelle, joka on maassa. Lumelle, joka tuntuu askelten tai suksien alla. Ja että on vielä sana keskellä lunta olevalle lumettomalle kohdallekin. Pälvi.
”Hepreassa lumelle on vain yksi sana” Piperberg sanoo. Kerry Dreyer muistaa australianenglannista sentään viisi lumiaiheista sanaa.
Kysymys 7: Miten yöpyminen jäähotellissa oli onnistunut?
Matkalaiset ovat hilpeitä. Yö kylmässä on sujunut hyvin, vaikka totta puhuen heitä oli aluksi hieman hermostuttanut. ”Makuupussissa oli niin lämmintä, että me vain nukuimme ja nukuimme.”
Piperbergillä on yhä yllään toppatakki, jonka Lumilinnan henkilökunta pakotti hänet ottamaan edellisenä iltana. Huoleton lomalainen oli lähtenyt Villiin Pohjolaan pelkässä puserossa.
Kysymys 8: Mikä on jäänmurtajaristeilyn kohokohta?
Kun Sampo saapuu kiintojäähän, väki pakkautuu kannelle, espanjalaiset etunenässä. Seikkailun toinen vaihe alkaa.
Tästä riittää kotona Espanjassa kerrottavaa. Mieletön 15 asteen pakkanen, joka puolella pelkkää valkoista ja kuusikymmentäsenttinen jää rasahtelee palasiksi kuin näkkileipä.
Vuorossa on retken kohokohta. Uinti.
Murtaja pysähtyy, ja matkalaiset eivät oikein tiedä, sännätäkö jonottamaan pelastuspukuja vai kokeilla, miltä tuntuu kävellä keskellä avomerta jäällä, jonka alla on 20 metriä hiljaista, tummaa, kylmää vettä.
”Onko tämä luontoa?” nuori japanilaisnainen ihmettelee ja katselee jalkoihinsa.
”On tietysti. Tämä on Perämerta.” Nainen näyttää pelästyneeltä.
Kysymys 9: Miten uinti tapahtuu?
Avannon luona käy iloinen kuhina. Oransseihin pelastuspukuihin puetut matkalaiset vaappuvat avannolle kuin jättimäiset teletapit. Laivaisäntä Esa Ruuskanen seisoo avannon reunalla jääkenkä toisessa jalassa ja pitää järjestystä yllä. Epävarmat hän työntää hartioista veteen, kömpelöt hän kiskoo niskasta takaisin jään päälle. Muutaman kerran hän on itsekin pudonnut sekaan.
”Minä olen tehnyt tätä niin kauan, että tiedän, miten eri maista tulleet toimivat. Japanilaiset kelluvat vedessä melkein liikkumattomina ja mietiskelevät, espanjalaiset leikkivät ja touhuavat koko ajan, saksalaiset ovat vedessä jämptisti sovitun ajan.”
Gilad Piperberg ryömii ylös avannosta. ”Amazing”, hän saa sanotuksi. ”Ällistyttävää.”
Kerry Dreyer haluaa lasillisen hehkuviiniä. Kokemusta pitää juhlia ja sulatella.
Sulatteluun on aikaa kaksi päivää. Sen jälkeen pariskunta lentää Pariisiin ja aikoo tutkia kaupungin joka kolkan viidessä vuorokaudessa.
Kysymys 10: Mitä ihminen kokee arktisella risteilyllä?
Alain Grenier on tutkinut arktisia risteilyjä. ”Ulkomaalainen turisti ei hae mielihyvää itse risteilystä, vaan arktisuuden kohtaamisesta”, hän sanoo. Siihen liittyy aina jännitystä. Murtajaristeilyllä ihmiset ovat teknologian ja luonnon välimaastossa, varmuuden ja epävarmuuden rajamailla. Arktisesta matkailusta haetaan vastapainoa arjen kaaokselle. Jää- ja lumierämaat tarjoavat mahdollisuuden hetkelliseen rauhoittumiseen. ”Minun mielestäni se on henkinen, joillekin matkustajille jopa hengellinen kokemus”, Grenier sanoo.
Neljän tunnin jäänmurtajaristeily maksaa196 e.
muokattu Ritva Liisa Snellmanin artikkelista
HS 26.2.2006
Tietoja Sammosta
pituus 75 m, leveys 17,4 m
komentosillan korkeus vesirajasta 14 m
paino 3,540 tonnia, syväys 7 m
moottorien teho 8,800 hv
nopeus avovedessä 16 solmua
nopeus 50 cm, kiintojäässä 8 solmua
jäänmurtokyky 70-120 cm, kiintojää
matkustajakapasiteetti 150 henkeä
miehistö 16 henkeä
valmistusvuosi 1961
Voit tutustua kohteeseen myös seuraavilla internet-sivuilla:
Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus
2.
Israelilainen turisti muisti heprean kielessä vain yhden sanan, joka tarkoittaa lunta. Suomen kielessä on sen sijaan paljon lunta tarkoittavia sanoja. Mistähän se johtuu? Tiedätkö, mitä eri sanoja suomen kielessä on kuvaamaan lunta?
3.
Valitse kahdesta se, mikä sopii yhteen tekstin sisällön kanssa
4.
Kirjoita matkakertomus. Valitse tehtävä a tai b.
a) Kirjoita matkakertomus tai matkapäiväkirja.
Kerro jokin matkakokemus, joka on jäänyt mieleesi. Kirjoita vähintään 100 sanaa.
b) Kuvittele, että olet ollut mukana jäänmurtajaristeilyllä ja nukkunut yhden yön jäähotellissa. Kerro kokemuksestasi. Kirjoita vähintään 100 sanaa.
Äänitä vastauksesi Villi Pohjola -artikkelin kysymyksiin ja lähetä ne opettajallesi ääniviestinä.
Kirjoita matkakertomus ja lähetä se opettajallesi.
