finska - suomi 3 etäopetus
Tavoite:
- harjoitella kirjoittamaan kuin kirjailija
- oppia tuntemaan hyvän tarinan rakennusaineet
- oppia muokkaamaan ja parantelemaan tekstiä.
Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy:
- tehdä jaksoon kuuluvat harjoitustehtävät.
Seuraavien kuuden viikon aikana saat harjoitella kirjoittamisen taitoa. Kun teet tämän jakson tehtäviä, harjoittelet kirjoittamista kirjailijan tavalla. Tehtävät antavat sinulle myös ideoita lopputyötäsi varten.
Hyväksi kirjailijaksi tulee lukemalla ja kirjoittamalla. Oikeastaan kysymys on saman asian kahdesta eri puolesta. Kun itse kirjoitat, luet samalla tekstiä, jossa sinulla on valta päättää, miten ihmiset toimivat, mitä heille tapahtuu ja miten tarina loppuu.
Jos haluat kirjailijaksi, on tärkeää, että itse luet paljon. Kun luet,
- saat suuremman sanavaraston ja opit ilmaisemaan itseäsi paremmin
- sanat synnyttävät päässäsi sisäisiä kuvia ja mielikuvituksesi kehittyy
- opit ymmärtämään muiden ajatuksia
- opit ymmärtämään elämää paremmin.
Tarkastelemme nyt yksi kerrallaan tarinan neljää rakennusainetta:
- henkilöt
- paikka eli miljöö
- tapahtumat
- dialogi
Henkilöt
Me eläydymme kertomukseen henkilöiden kautta. Vaikka kirjoittaisit jonkin henkilön elämästä vain yhden tapahtuman, kirjailijana sinun täytyy tietää tuosta henkilöstä melko paljon.
Ulkoinen olemus:
-
ikä, ruumiinrakenne, silmät, hiukset, ääni, kieli, meikki, vaatteet, käyttäytyminen, liikkumistapa, mitä hänellä on aina mukanaan tai yllään ym. (ynnä muuta)
-
Sisäinen ihminen: luonne, mielialat, mitä hän osaa, mistä hän pitää, mistä ei pidä, mitä hän haluaa, mitä toivoo, mitä pelkää, mitä vihaa, onko hänellä salaisuuksia ym.
-
Ympäristö: perhe, ystävät, koti, harrastukset, päivittäiset rutiinit, koulu tai työ, ystävät, vihamiehet ym.
Harjoittele
Tehtävä 1
Kuvaile itseäsi kolmannessa persoonassa eli hän-muodossa. Valehtele kolme kertaa oikein kunnolla, mutta tee se niin, ettei lukija tiedä, mitkä osat kuvauksestasi eivät ole totta.
Tehtävä 2
Kerro, kuinka edellisen tehtävän henkilö herää aamulla, nousee ylös ja pukeutuu. Yritä saada mukaan hänen ulkonäkönsä, luonteenpiirteensä ja myös hänen ympäristönsä.
Paikka eli miljöö
Kun joku lukee sinun kirjoittamaasi tarinaa, hänen päässään syntyy kuvia ja hän siirtyy siihen paikkaan, jonka olet kuvaillut. Mihin paikkaan voisit viedä lukijasi? Veisitkö hänet hevostallille vai jääkiekkojoukkueen harjoituksiin? Vai veisitkö hänet ehkä isovanhempiesi luo Suomeen? Kuvaa paikkaa niin, että lukija voi kuvitella siirtyvänsä sinne.
Tehtävä 3
Kuvaile jokin sinulle tuttu paikka. Se voi olla huoneesi, kahvila, jossa sinulla on tapana käydä, jäähallin pukuhuone tai mikä muu tahansa paikka, joka on sinulle tuttu. Voit joko käydä paikalla, jota haluat kuvata, tai sitten voit yrittää luoda päässäsi paikan tunnelman. Jos suljet silmäsi, erotat ehkä ääniä ja tuoksuja, joita et ehkä muuten huomaisi. Ne ovat tärkeitä, jotta lukija pääsee oikeaan tunnelmaan.
Valitse nyt paikka, jonne haluat viedä lukijan. Pane silmäsi kiinni.
- Mitä ääniä kuulet läheltä?
- Mitä ääniä kuulet kauempaa?
- Tuoksuuko tai haiseeko siellä joltakin erityiseltä? Miltä?
- Voiko paikasta saada kielelleen jonkin maun? Minkä?
- Tunnetko jotain erityistä?
- Voi ehkä kuudennella aistilla aavistaa jotain? Mitä?
Kun avaat silmiltäsi, voit kertoa myös, mitä näet ympärilläsi.
Lähetä harjoitustehtävät 1 – 3 opettajalle.
Lähetä samat tehtävät myös ääniviestinä.
Tapahtumat
Tapahtumat ovat lyhyitä kohtauksia ja sattumuksia. On lukemattomia tapahtumia, joista sinä tiedät enemmän kuin kukaan muu, koska olet itse kokenut ne. Kun kirjoitat omia kokemuksiasi, tarinasta tulee kiinnostava. Ehkä sinun täytyy ottaa avuksesi myös muita tarinan rakennusaineita: henkilöitä, miljöö ja ehkä vuoropuhelua.
Harjoittele
Tehtävä 4
Valitse tapahtuma, josta haluaisit kertoa. Se voi olla jokin merkittävä hetki sinun elämässäsi. Missä olit? Milloin? Liittyykö tapahtumaan ilo, pettymys, suru vai jokin muu tunne? Yritä kirjoittaa niin, että teksti synnyttää lukijan päässä kuvia.
Dialogi eli vuoropuhelu
Dialogi on kirjoitettu keskustelu. Se saa henkilöt tuntumaan läheisiltä ja todellisilta.
Dialogin täytyy kertoa jotakin. Hyvä dialogi vie kertomuksen tapahtumia eteenpäin ja kertoo jotakin niistä ihmisistä, jotka puhuvat.
─ Lauri! Hei kuule hei Late. Älä häivy vielä. Mulla on yks juttu.
─ Niin. Huokaisin raskaasti.
─ Mä sain kuule tänä aamuna sähköpostia.
─ Jaa keltä? Tehosekoittimen Otolta? Vai Paavilta vai Monacon Albertilta?
─ Älä nyt viitti. Katto ny sitä! Katto! Gitta työnsi valokuvan naamani eteen.
Reijo Mäki: Nuo savunsiniset silmät tuo oljenvaalea rastatukka
Kun kerrot, mitä ihmiset sanovat toisilleen, voit käyttää suoraa tai epäsuoraa lainausta.
Suorassa lainauksessa henkilöt puhuvat itse. Se mitä sanotaan, on repliikki. Silloin tekstissä käytetään repliikkiviivaa tai lainausmerkkejä.
Jokainen uuden henkilön repliikki alkaa omalta riviltä. Repliikkiä voi kuvata kahdella tavalla.
1. Repliikkiviiva ( – )
─ Minulla on hirveä nälkä, Pasi sanoi. Isä ei vastannut vaan alkoi kaivaa lompakkoa taskustaan.
─ Tässä, käy vaikka Mäkkärissä syömässä. Isä ojensi Pasille sadan kruunun setelin.
2. Lainausmerkit (”) repliikin alussa ja lopussa.
”Minulla on hirveä nälkä”, Pasi sanoi. Isä alkoi kaivaa lompakkoa taskustaan. ”Tässä, käy vaikka Mäkkärissä syömässä.” Isä ojensi Pasille sadan kruunun setelin.
Tämän tyyppisiä repliikkejä sanotaan suoriksi lainauksiksi. Epäsuora lainaus taas on se, missä kirjailija kertoo, mitä joku on sanonut. Esimerkiksi näin:
Pasi sanoi olevansa nälkäinen. Isä antoi hänelle sadan kruunun setelin ja kehotti käymään hampurilaisravintolassa syömässä.
Kun kirjoitat dialogia, on hyvä panna henkilö tekemään jotakin, joka kertoo hänen tunteistaan.
– Siitä saat! Saara kiljui ja heitti lautasen pöytään.
Harjoittele
Tehtävä 5
Kirjoita dialogi. Muista, että ihmiset puhuvat eri tavoin. Lue kirjoittamasi dialogi ääneen ja kuulostele, tuntuuko se luonnolliselta. Tässä muutamia dialogin aiheita, joista voit valita yhden.
- Kaksi ystävää eroaa. He hyvästelevät toisensa ja tietävät, etteivät ehkä koskaan enää näe toisiaan.
- Vanhemmat ovat peruuttamassa lupausta, jonka ovat antaneet lapselleen aiemmin. Dialogissa ovat mukana lapsi ja hänen isänsä ja/tai äitinsä.
- Kirjoita pojan ja isonsiskon dialogi sen jälkeen, kun poika on leikannut siskonsa tukan tämän nukkuessa.
Miten rakennat vaihtelevan tekstin?
Loppujakso kertoo siitä, miten voit oppia kirjoittamaan niin, että tekstisi on elävää ja synnyttää lukijan päässä kuvia.
Synonyymit
Synonyymit muuttavat tekstiä, tuovat siihen latausta ja sävyjä. Huomaat sen, jos kokeilet sanojen vaihtamista niiden synonyymeihin (sanoihin, jotka tarkoittavat suunnilleen samaa). Synonyymmejä löydät synonyymisanastoista tai vielä helpommin tietokoneesi tekstinkäsittelyohjelmasta, kun painat sanan kohdalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä. Hämmästyt, kuinka paljon synonyymeillä voi saada aikaan. Mieti (ajattele, funtsaa, haudo, aprikoi, filosofoi) hetki seuraavaa lausetta:
Tyttö menee taloon.
Synnyttääkö se mielessäsi tarkan kuvan? Tarkentuuko kuva seuraavista muutoksista?
Tyttö menee talonrähjään.
Tyttö kompuroi talonrähjään.
Pikkutyttö kompuroi talonrähjään.
Harjoittele
Tehtävä 6
Kirjoita seuraava teksti uudestaan kolme kertaa. Käytä jokaisella kerralla alleviivattujen sanojen kohdalla sen synonyymejä, jotka löydät listasta. Pane merkille, miten tekstiisi tulee lisää väriä. Näet selvemmin, millainen mies on, miten hän liikkuu ja toimii.
Mies kävelee tiellä. Hän näkee ison koiran. Hän pelästyy ja juoksee pakoon.
teksti uudestaan kolme kertaa
| mies: | ukko, äijä, miehenpuoli, mieshenkilö |
| kävelee: | kipittää, köpöttää, tallustaa, harppoo, astelee, kalppii, löntystää |
| näkee: | havaitsee, hoksaa, huomaa, hiffaa |
| iso: | valtava, kookas, järeä, suuri, isokokoinen |
| koira: | piski, halli, hurtta, rakki, hauva, haukku |
| pelästyy: | säikähtää, kavahtaa, säpsähtää, hätkähtää, vavahtaa |
| juoksee: | pinkoo, hölkyttää, hölkkää, kipittää, jolkottaa, lönkyttää |
Havainnollistaminen
Älä kerro, näytä!
Kirjailijan täytyy oppia näyttämään eli havainnollistamaan, jotta hän voisi luoda lukijan päässä uskottavia kuvia. Sen sijaan, että hän kertoo tapahtumien kulun, hän näyttää sen.
Sen sijaan, että sanoisit: Sisään astui pitkä mies, voit havainnollistaa ja kertoa asian esimerkiksi näin:
Kun mies tuli sisään, hänen piti kumartua, jottei saisi uutta kuhmua päähänsä.
Toinen esimerkki:
Kalle suuttui, ei ole havainnollinen lause. Näytä sen sijaan, mitä sellaista Kalle tekee, josta näkee, että hän on suuttunut.
Esimerkiksi näin:
Kalle läimäytti oven kiinni niin, että luulin sen putoavan saranoilta.
tai:
Kalle paiskasi repun lattialle, potkaisi sitä ja huusi kyyneleet silmissä:
” En enää ikinä mene kouluun!”
Nämä kaksi esimerkkiä synnyttivät mieleesi erilaiset kuvat, vaikka kummassakin Kalle suuttui. Tärkeä kysymys on: Millaisen kuvan haluat kirjailijana välittää lukijalle?
Vielä yksi esimerkki:
Olli ratsastaa. Mitä tämä lause sanoo? Ei paljonkaan. Ainoa, mitä Ollista saadaan tietää, on että hän ratsastaa. Tilanteesta ei synny selkeää kuvaa. Jos havainnollistat, voit kirjoittaa vaikka näin:
Olli istui tukevasti satulassa. Hänen kätensä puristivat suitsia, ja polviaan vasten hän tunsi hevosen voimakkaat lihakset.
Harjoittele.
Tehtävä 7
Havainnollista seuraavat lauseet. Näytä, mitä tapahtuu. Et saa käyttää sanoja väsynyt, hermostunut tai palella.
1. Olin väsynyt.
2. Olin hermostunut.
3. Minua paleli.
Tehtävä 8
Seuraavasta tekstistä ei tule kukaan iloiseksi, mutta ei myöskään ala pelätä! Yritä havainnollistaa teksti niin, että se synnyttää kuvia lukijan päässä. Älä kerro, näytä!
Oli marraskuun ilta. Olin puiston läpi matkalla kotiin. En nähnyt yhtään ihmistä. Yhtäkkiä kuului ääni. Pysähdyin. Oliko se lintu vai kissa? Ääni kuului taas. Katsoin ympärilleni mutta en nähnyt mitään. Jatkoin kävelyä. Pidin kiirettä.
Lähetä harjoitustehtävät 4-8 opettajalle.
Lähetä samat tehtävät myös ääniviestinä.
Edellisessä osassa sait oppia, että hyvä ohje kirjailijaksi aikovalle on tämä: Älä kerro, näytä!
Voit esimerkiksi kertoa, että joku rakastaa kirjoja. Mutta miten näyttäisit, että hän rakastaa kirjoja? Voisit näyttää lukijalle henkilön huoneen, jossa kirjoja on pöydällä, lattialla, siistissä järjestyksessä kirjahyllyssä tai avonaisina sängyn vieressä. Voisit näyttää, kuinka henkilö istuu käpertyneenä nojatuolissa lukulampun alla ja kuinka hän kääntää verkkaisesti sivuja tiiliskiven kokoisesta romaanista. Lukijan kokemuksesta tulee elävämpi, jos kerrot, mitä näet ja miten henkilöt toimivat ja puhuvat.
Nyt saat lukea tekstejä ja yrittää nähdä, mitä kirjailija haluaa sinulle kertoa. Saat vastata jokaisen tekstin jälkeen kysymyksiin. Tutki ensin seuraavaa esimerkkiä.
Lue teksti ja mieti, miten vastaisit kysymyksiin a ja b.
a) Mitä henkilökuvaus kertoo Matildasta?
b) Mitä dialogi kertoo Matildan isästä?
Kolmen vuoden ikään ehdittyään Matilda oli opetellut omin päin lukemaan tutkimalla talossa ajelehtivia sanoma- ja aikakauslehtiä. Neljän vanhana hän osasi lukea sujuvasti ja alkoi tietenkin ikävöidä kirjoja. Tämän valistuneen huushollin ainoa kirja oli Matildan äidille kuuluva Helppoa ruuanlaittoa, ja luettuaan sen kannesta kanteen ja opittuaan ruokaohjeet ulkoa, Matilda päätteli haluavansa jotakin kiinnostavampaa.
─ Isukki, hän sanoi, luuletko voivasi ostaa minulle kirjan?
─ Kirjan? Isä sanoi. Mihin pahukseen sinä kirjaa haluat?
─ Lukeakseni.
─ Mitä vikaa telkkarissa on, herran tähden? meillä on hieno telkkari, jossa on kaksitoistatuumainen kuvaruutu, ja nyt sinä tulet kinuamaan kirjaa! Sinä tyttöseni, alat olla pilalle hemmoteltu!”
Roald Dahl: Matilda
Suom: Eeva Heikkinen
Vastausmalli:
a) Henkilökuvaus kertoo esimerkiksi sen, että Matilda on pikkuvanha, ikäisekseen poikkeuksellisen älykäs ja itsenäinen tyttö. Se kertoo myös, että tarina ei ole realistinen. (Kolmevuotias on oppinut lukemaan sanomalehtiä selailemalla.)
b) Dialogista saan sellaisen käsityksen, että isä ei arvosta kirjallisuutta. Talossa on kyllä sanoma- ja aikakauslehtiä, mutta vain yksi kirja, joka sekin on äidin keittokirja. Tässä roolit ovat vaihtuneet. Normaalisti vanhemmat kannustavat lapsia pois television äärestä lukemaan kirjoja. Isä ei myöskään näytä olevan kovin kiinnostunut tyttärestään. Vaikka tyttö puhuu isälleen nätisti, isä puhuu hänelle epäystävälliseen sävyyn.
Tehtävä 1
Lue teksti ja mieti, mitä kaikkea tämä lyhyt teksti kertoo päähenkilön vanhemmista.
Isä jäi aamulla nukkumaan, kun mä lähdin kouluun. Sillä oli ollut yövuoro ja se kuorsasi kuin harmaakarhu talviunillaan. Äitiä mulla ei ookkaan patistelemassa näissä aamuaskareissa. Siitä on pari vuotta kun äiti kuoli leikkauspöydälle. Nyt se on niin, että mä pidän huolta mun iskästä. Ja se kai yrittää pitää huolta musta. Sen tukassa oli muuten alkanut näkyä ekat harmaat joskus alkuvuodesta.
Reijo Mäki: Nuo savunsiniset silmät, tuo oljenvaalea rastatukka
Tehtävä 2
Seuraavassa kirjailija kuvailee päähenkilön (Lauran) mielialaa vertaamalla sitä säähän. Millainen tunnelma tekstistä tulee?
Pakkasta oli viisitoista astetta, aurinko paistoi kituliaasti ja pian sen peittivät paksut lumesta raskaat pilvet. Laura tunsi olonsa samanlaiseksi kuin sää. Sisin oli kelmeän kolea ja mieli synkkä. Laura huokasi syvään ja laukkuja autoon lastaavan Jennan isä katsoi Lauraa myötätuntoisesti.
Tuija Lehtinen: Laura sydän syrjällään
Tehtävä 3
a) Mikä on seuraavassa tekstissä tapahtumien paikka ja tilanne? Mikä aika vuodesta on kysymyksessä? Mistä sen tietää?
b) Mistä näkyy, että Maija on erityisen kiinnostunut yhdestä henkilöstä?
Anders oli paikallaan opettajanpöydän takana, luokassa olivat myös Jocke, Vincent, Ella ja suunsoittaja Ali. Ja sitten tuli Fatima, sen Maija olisi tiennyt vaikka silmät ummessa, tarvitsi vain tuntea hänen tuoksunsa. Ei Fatima tuoksunut erityisen paljon eikä erilaillakaan. Maija ja Fatima olivat vain niin hyviä kavereita, että yksi ainoa nuuhkaisu riitti, ja Maija tiesi milloin Fatima oli huoneessa. Fatiman lisäksi luokassa oli vain yksi toinen, jonka Maija tunsi tällä tavalla.
─ Jaaha, Anders sanoi.
─ Täällä taas. Tervetuloa! Onko teillä ollut hyvä kesä?
─ Moni huusi ”on” ja Maija hymyili.
─ Olihan kesä ollut hyvä. Ei tietenkään joka päivä, oli hänellä ollut vähän tylsää ja ikävä koulua ja jalkapallon alkamista, ja että…
─ Sydän teki yhden ylimääräisen lyönnin, ja inhottava tunne alkoi nakertaa mieltä. Maija vilkaisi luokan ainutta tyhjää tuolia. Yhtäkkiä iski levottomuus. Entä jos hän ei tulisi!─ Hänhän oli luvannut. Vaikka mitä hän voisi, jos hänen isänsä lähetettäisiin hoitamaan jonkun toisen paperitehtaan talous kuntoon toiselle puolelle maata. Tai johonkin toiseen maahan. Silloin he muuttaisivat – vaikka hän kuinka olisi luvannut, että he pysyisivät Mållösassa.
─ Maija sulki silmänsä, puristi ne tiukasti kiinni, nosti peukalot pystyyn ja toivoi. ja silloin hän kuuli narahduksen. Joku avasi oven. Maija nuuhki.
─ Anteeksi, että olen myöhässä.
Maija kuuli sen tietenkin äänestä. Mutta silloin hän tiesi jo. Hänhän oli haistanut,
nuuhkaissut kerran, yksi nuuhkaisu riitti, kun toinen hiipi hänen pulpettinsa takaa. Silmät avatessaan hän hymyili. Sitten hän kääntyi ympäri. Kaksi pulpettiriviä taempana
luokan ainoalle tyhjälle tuolille istuutui Melker.
Måns Gahrton, Johan Unenge: Mieletön maalitykki
Suom: Veijo Kiuru
Lähetä vastaukset tehtäviin 1-3 opettajalle.
Tehtävä 4
Lue nyt Reijo Mäen kirjoittama salapoliisinovelli
Ne savunsiniset silmät, tuo oljenvaalea rastatukka 
Tee sitten seuraavat tehtävät:
a) Esittele yksi novellin henkilöistä (Laura, Kimi, Gitta tai Johanna)
b) Etsi kolme kohtaa, joissa kirjailija kuvailee jotain ihmistä värikkäästi. Kirjoita ne ylös.
c) Novelli on kirjoitettu kielellä, jota nuoret puhuvat. Mistä sen huomaa?
Lähetä tehtävän 4 vastaukset opettajalle.
