finska - suomi 3 etäopetus
Jotkut sanovat, että suomen sanat ovat melko pitkiä. Onko asia todella näin?
Vastaus on kyllä ja ei. Katso nyt aiheeseen liittyvä video.
Katso esimerkiksi sanaa
ett hus - talo
Molemmilla kielillä itse sana on melko lyhyt.
Miten sanoisit suomeksi tämän?
i ett hus - talossa
”i” on prepositio. Suomessa sitä vastaa sanan lopussa pääte -ssa.
Miten sanoisit suomeksi
i vårt hus - talossamme
talo/ssa/mme
Tässä sanan loppuun on lisätty omistusliite ”-mme, meidän talossamme”
Miten sanoisit
Också i vårt hus - talossammekin
talo/ssa/mme/kin
Entä jos meillä olisi monia taloja ja sanoisimme näin:
Också i våra hus - taloissammekin
talo/i/ssa/mme/kin
Suomen kielessä yhdellä sanalla voidaan sanoa asia, mihin ruotsin kielessä tarvitaan neljä sanaa.
Suomen sanoissa on usein paljon informaatiota sanan lopussa, ja siksi sanat näyttävät pitkiltä vaikka itse sana, josta on lähdetty liikkeelle, on melko lyhyt.
TUL/ISI/TTE/KO/HAN
TUL (vartalo) ISI (konditionaalin tunnus) TTE (persoonapääte) KO (liitepartikkeli) HAN (liitepartikkeli)
Tehtävät
Sanojen pilkkominen
1.
Käännä kuvien alle kirjoitetut lauseet ruotsiksi. Voit kääntää ajatukset vapaasti, mutta ole kuitenkin tarkka paksulla kirjoitettujen sanojen kanssa.
Kirjoita lihavalla tekstillä kaikki ne ruotsin sanat, jotka vastaavat suomen kielen lihavoitua (paksunnettua) sanaa.
Mikki Hiiri
Oman onnensa seppä
”Poikaystävä/si antoi mulle väärän rahan.”
”Hmm- tämä on hyvin vanha burmalainen raha. Ei minkään arvoinen, mutta paikalliset käyttävät näitä onnenraho/i/na”
”Ajatteles, ehkä tämä tuo sinu/lle/kin onnea.”
”Tiesi/n/hän, että voitta/isi/t.”
”Kohta näet, että onni seuraa minua killingi/ttä/kin”
”Matka jatkuu oja/sta allikko/on” ”Kannattiko heittää kolikko pois? Kysy/n/pä/hän vain.”
”Nuo kolikot putosivat äsken lauku/sta/ni”
”Tuossa reunuksella kiiltelee kolikko, joka voisi olla onnenraha/mme.”
”… eikä siinä kaikki. Upouusi kultakello/ni luiskahti rantee/sta ja putosi myös”
Lähetä käännös opettajallesi.
