finska - suomi 3 etäopetus
Runo
Nyt reppu jupiset riimisi rupiset…
Musiikkikappaleiden teksti on yksi runouden muoto. Käsittelemme tässä jaksossa runoutta ja laulujen sanoituksia.
Tavoite:
- kuunnella suomalaista musiikkia ja tutustua kahteen tämän hetken suosittuun sanoittajaan ja lauluntekijään ja heidän teksteihinsä
- tutustua sanoitusten kieleen.
Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy:
- ymmärtää, miten runous eroaa muista tekstityypeistä
- kirjoittaa runon pohjalta lehtiuutinen.
Mitä runous on?
Perinteisessä runossa on loppusointu ja runomitta.
Nykyrunoudessa on myös toisentyyppisiä tekstejä; esimerkiksi ns. proosarunossa tekstin muoto on vapaa.
Yhteistä runoille on, että ne sisältävät jonkin ajatuksen tunteista, esimerkiksi rakkaudesta tai elämästä.
Runoilija luottaa lukijan mielikuvitukseen: runon sanat synnyttävät lukijassa mielleyhtymiä (assosiaatioita) ja runossa käytetään runsaasti kielikuvia.
Runon teksti
Runon teksti näyttää toisenlaiselta kuin esimerkiksi romaanin teksti. Seuraava ote voisi olla romaanista:
– Kattokaa, tyhjä vene! Jukka huusi. – Vedetään se rantaan! Jukka ja Pate jättivät omatekoiset kaarnaveneensä rantahiekkaan ja lähtivät kahlaamaan venettä kohti. Jo muutaman askeleen jälkeen Pate tarttui Jukkaa käsipuolesta. – Hei kato! Pojat jähmettyivät paikoilleen. Veneen laidan yli retkotti käsi.
– Pojat! Äkkiä takaisin! aikuisen ääni kuului rannalta. Jotkut rannalla olijat olivat nousseet seisomaan. Toisten sormet osoittivat kauempana olevaa saarta. Uimavahti alkoi kahlata venettä kohti ja viittoili samalla poikia siirtymään kauemmas.
– Jukka! Tule heti maihin, Jukka kuuli äitinsä äänen, mutta pojat seisoivat liikkumattomina paikoillaan. Uimavahti oli jo kainalojaan myöten vedessä, kun hän sai otteen veneen laidasta ja veti sen maihin. Veneestä kuului hiljaista valitusta.
Lehtiuutinen voisi kertoa saman asian esimerkiksi näin:
Soutuveneen pohjalta löytyi haavoittunut mies
Lapset löysivät rantaan ajelehtineen veneen Helsingin Marjaniemessä.
Eilen puoliltapäivin Helsingin Marjaniemen rantaan ajautui soutuvene, jonka pohjalla makasi pahasti haavoittunut mies. Rannalla leikkineet lapset näkivät veneen ja ilmoittivat siitä rantavahdille, joka hälytytti paikalle poliisin ja ambulanssin.
Mies kuljetettiin Meilahden sairaalaan, josta kerrottiin, että miehellä ei ole hengenvaaraa. Poliisi on kuulustellut paikalla olleita. Jotkut ovat kertoneet kuulleensa aikaisemmin läheisestä saaresta kovaäänistä riitelyä.
Uutisella on kuuden kysymyksen sarja: kuka, mitä, missä, miten, miksi ja milloin. Runokin voi vastata näihin kysymyksiin, mutta toisella tavalla. Tässä samasta tapahtumasta tehty runo, joka on samalla laulun sanoitus. Pane merkille, että runon lause voi olla hajotettu useaan säkeeseen ja että runossa voidaan rikkoa kielioppisääntöjä. Kirjan sivulla runo myös näyttää erilaiselta, koska säkeet ja säkeistöt tarvitsevat paljon tilaa ympärilleen.
Verinen mies
| Muistaako kukaan muistaako kukaan muistaako kukaan sitä veristä miestä silloin Marjaniemessä silloin Marjaniemessä. |
säe |
|
Uimarannalla siellä me leikittiin |
säkeistö |
| Soutuveneen mä kaukana merellä näin soutuvene tuli saaresta rantaan päin ambulanssia sieltä huudettiin silloin Marjaniemessä silloin Marjaniemessä |
|
| Muistaako kukaan vai oliko tämä kaikki unta vain silloin Marjaniemessä silloin Marjaniemessä. |
|
(J. Karjalainen)
Joskus runo voidaan latoa johonkin hauskaan muotoon. Edellinen runo voisi olla vaikka veneen muotoinen.
Runon kieli
Runo puhuttelee kielikuvien ja symbolien avulla. Runoilijat luottavat lukijan mielikuvitukseen, sana-assosiaatioihin ja kielen soinnillisiin ominaisuuksiin. Juuri siksi runon kieli on tiivistä. Lukija voi viipyä yhdessä runossa pitkään. Runoa kannattaa lukea hitaasti.
Eri ihmisillä voi syntyä samasta runosta erilaisia mielikuvia. Runojen tulkinnassa jokainen lukija nojaa omiin mielikuviinsa. Eräiden sanojen synnyttämät mielikuvat ovat kuitenkin samassa kulttuurissa kasvaneille ihmisille yleensä yhteisiä.
• Symboli
Eräissä maissa valkoinen on surun väri. Meillä morsian käyttää häissään usein valkoista pukua, koska täällä valkoinen yhdistetään iloon ja puhtauteen. Hautajaisissa taas pukeudutaan mustaan. Symbolisella sanalla on siis sen varsinaisen merkityksen lisäksi lisämerkitys. Osaatko yhdistää symbolin ja sitä vastaavan sanan?
Koeta, jos osaat yhdistää symbolin ja sitä merkitsevän sanan?
• Metafora
Metafora rinnastaa kaksi asiaa. Sen sijaan, että sanoisit: Hän on kuin aurinko (sellainen, joka tuo iloa ja lämpöä elämään) voit sanoa metaforan: Hän on aurinko.
• Elollistaminen
Eloton asia tai esine kuvataan elollisen kaltaiseksi. Millainen sää on silloin, kun "taivas itkee" tai "kaupunki hytisee"? Mihin aikaan vuorokaudesta "kaupunki uinailee"?
Soinnilliset elementit
Usein runoissa ja laulujen sanoituksissa voit löytää seuraavia soinnillisia elementtejä:
• Alkusointu
Peräkkäiset tai lähekkäin olevien sanojen alkuäänteet sointuvat yhteen. Esimerkiksi
maa – mantu
koti – kontu
• Loppusointu eli riimi
Kahden tai useamman säkeen lopputavujen keskinäinen sointuisuus. Esimerkiksi
mäki – näki
vatsasta – patsasta
ateria – materia
• Toisto
Sama asia eri tavalla sanottuna lisää vaikuttavuutta.
Suomalaisia sanoittajia
Martti Syrjä (syntynyt 17. toukokuuta 1959) on Eppu Normaali -yhtyeen keulahahmo, laulaja ja myös pääsanoittaja vuodesta 1982 lähtien. Hän on myös säveltänyt Eppu Normaalille muutaman kappaleen. Internetistä löytyy Eppu Normaalin musiikkia mm. hakusanalla Poko Rekords jukebox
Mitä runon ilmaisukeinoista löydät seuraavista laulun teksteistä?
| Nyt reppu jupiset riimisi rupiset Voi mua väsynyttä rellestäjää, osaanko kotiini tulla? Maailmalle mitä musta pellestä jää vain karmeita tarinoita repussa mulla Nyt istun alas, panen reppuni laulamaan, tarinaa kertomaan Tarinaa menneistä, aa, markoista penneistä Nyt reppu jupiset riimisi rupiset Nyt korvaani karmeat juttusi supiset, kotona turhaan jaloissa pyörit Et jättää saa pois sanaakaan Et sitä kaunistakaan |
elollistaminen: reppu laulaa. Onko mies matkustanut reppu selässä maailmalla jakerännyt paljon monenlaisia kokemuksia? |
Martti Syrjä
- Mikä sointuu yhteen sanan rellestäjää-kanssa?
- Mikä sointuu yhteen tulla-sanan kanssa?
- Mikä sointuu yhteen laulamaan-sanan kanssa?
- Mikä sointuu yhteen menneistä-sanan kanssa?
- Mitkä sointuvat yhteen jupiset-sanan kanssa?
- Mitkä sointuvat yhteen nyörit-sanan kanssa?
Seuraavassa on tulkintaan liittyviä pohdintoja. Sinun ei tarvitse vastata kysymyksiin, voit vain miettiä niitä. Ne ovat myös esimerkkinä siitä, millaisia kysymyksiä voit asettaa itsellesi, kun teet tehtävää 1.
Olin vain tuuli
Mä toivon et sua lohduttaa
taas aurinko saa
syttyisi tähdet sun silmiisi taas
saisit rakastaa
sun sydämen täyttyvän uudestaan toivon
kun olen poissa kun heräilee maa
Lupaathan mulle sen
et yrität uudestaan sytyttää
liekin sun sydämees, puhalletun
Mä olin vain tuuli
koko kesän mä kääntyilin
puhalsin vastaan
aina vastaan vapautta rakastuu
Rakkauden suuntaan, puhalsin
Puhalsin
Ehkä halusit omistaa mut kokonaan
Kun rakkautta sinulle todistavan aina vaan
Sun hiustesi tuoksun mä mieleeni painoin
kun kerran sun hiuksissas puhalsin.
Martti Syrjä
- Symboli: Mitä henkilölle mahtaa tapahtua, kun "tähdet syttyvät silmiin"?
- Elollistaminen: Milloin maa herää? Saako henkilö uuden mahdollisuuden?
- Symboli: Mitä sinulle tapahtuu, kun joku sytyttää liekin sydämeesi? Tai kun sydämesi syttyy palamaan?
- Metafora: Millainen ihminen on tuuli? Muuttuuko tunteiden suunta yhtä usein kuin tuulen suunta? Vai auttaako tuuli sytyttämään kytevän tulen uudestaan? Tai sammuttamaan rakkauden tulen?
Seuraavan laulun sanoittaja on J. Karjalainen. Jukka Tapio Karjalainen (syntynyt 1. huhtikuuta 1957, Helsinki) on suomalainen muusikko ja lauluntekijä. Hän on sanoittanut ja säveltänyt melkein kaikki levyttämänsä kappaleet. J. Karjalainen sai arvostetun Juha Vainion sanoittajapalkinnon vuonna 2003.
Mitä runon keinoja J. Karjalaisen tekstistä löytyy paljon?
Hän
Hän, sai mut uskomaan, hän,
sai mut toivomaan, hän,
ja vielä enemmän
Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän
Hän, hyvä haltiatar, hän,
yön kuningatar, hän,
on enää nimi iskelmän
Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävän
Tunnen saman ikävän,
kun poissa on hän
Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän
Hän, taas kitarani viritän
Ja kuulen tutun helinän,
kuin luonani ois hän
J. Karjalainen
Etsi sanat, jotka sointuvat yhteen uskomaan-sanan kanssa.
- Etsi sanat, jotka sointuvat yhteen enemmän-sanan kanssa.
- Mikä sana sointuu yhteen haltiatar-sanan kanssa?
- Mikä sana esiintyy laulussa useammin kuin mikään muu? Kuinka monta kertaa?
Tehtävä
1.
Kirjoita lehtiuutinen kadonneesta Väinöstä seuraavan J. Karjalaisen lauluntekstin pohjalta. Muista, että uutisen pitää vastata kysymyksiin: kuka, mitä, missä, miten, miksi ja milloin. Lähetä teksti opettajallesi.
Missä se Väinö on?
J. Karjalainen
Väinö Väinö missä on se Väinö?
Väinö Väinö missä on se Väinö?
Jo näkyy silmät ja suu ei voi olla kukaan muu
Siellä siellä se Väinö on
Siellä siellä se Väinö on
Siellä siellä se Väinö on
Alla omenapuun ei voi olla kukaan muu
Siellä siellä se Väinö on
Dunuja mbe kumala Väinö ma Väinö
Jukka ding ke le
Kati ding ke le
Alah man ning mbe simajala
A-aaa Väinö
Lo lo lo lo lo lo lo lo lu njinjata
Väinö
Alah man ning mbe simajala
A-aaa Väinö
Väinö Väinö missä on se Väinö?
Väinö Väinö missä on se Väinö?
Jo näkyy silmät ja suu ei voi olla kukaan muu
Siellä siellä se Väinö on
Siellä siellä se Väinö on
Siellä siellä se Väinö on
Alla pyöreän kuun ei voi olla kukaan muu
Siellä siellä se Väinö on...
